Heti alkuun on korjattava, että...
Narrista
on vallalla vääriä kuvia
väitetään, ett' hän elää viel' ilman totuuksia.
Mutta, kuvaus on
väärä, Narria tuntemattoman
ei tiedä, ett' hän on elänyt jo matkan uskomattoman
vapautunut valloista ihmisten
ja ajan kahleitten - siks' on hän vapaa
- hän outoja voimia matkoillaan tapaa.
#
12.05.2016
Kertoja:
-Kas, alkuun on kuvattava tää outo mies, joka suuria salaisuuksia jo
laivaan noustessa ties. Matkalla sekin vielä, vaan eipä juuri viihdy
hän hytissään
- missä lie ajatustensa teillä.
Tämän
lainasin maitten matkalta, ennen laivaan astumista. Näin kuvattiin
häntä jo vuosia sitten.
Saas nähdä, ymmärtääkö häntä enää kukaan:
"Hän ken tietää, tuntee sen
sanojen salaisuuden.
Matka on ollut pitkä
taival huomaamaton
vain sanat kantaneet
voimaa antaneet
edessä tuntematon.
Jatkaa nyt matkaa narri
poistuu kuvasta harri
ja aukeaa maailma takainen
tausta ihmisen sisäisen.
Ja sanat jo katoavat
kuin järjettömien maihin
eikä kuule kukaan
eikä tule mukaan.
… Väliäkö sen
ajallisen ihmisen.
Kas, puhe ei kulje kuulevalle
ei silmille aukea katsovalle.
Sanat ovat sanoja sisäiselle
sille syvälle
ikuiselle.
Siel' kuulevat kumpujen
kulkijat
sanojen lausujat,
laulajat
ja ottavat vastaan sanojen työn
näkyville portit kiinni lyön.
Kohti uutta
tuntematonta
sen kirjasin jo päiviä ennen.
Onneksi vielä on aikaa
kulkea vuotten mennen
ja tuoda
kertoa outoa
näkyville salaisuutta.
En tiedä miksi,
hän tietää sen
kenen sanoja muistiin kirjailen
iloksi kuulevien korvien.
Se on Jumalan teko,
ei ihmisen
kulkea läpi porttien.
Ja Jumalankin paljastaa
kun kulkee kohti tulevaa.
Ja nimet annetut ihmisten
outoja toisten, vieraiden
vaan, takana kaiken kuin yksi ja sama
mielikuviksi rakentuva
min sotkee kaiken ihminen
ajallisten halujen.
Suurta on piirtää kuvia
suuruuden
tuoda totuuksia takaa näkyvien
katsoa kauas ain tähtien taa
ja lähelle
... vain verhoa raottaa.
Etsiä suurta mit ei paljasta
arvaus hienosti laskea
ei katsoa kauas kaukaisuuteen
vaan, katse uuteen ulottuvuuteen
joss' kaikki eessä, kuin poimia vain
tieto arvokkain.
Vaan, kuka uskoisi sen
ellei nähdä voi:
laskea
tutkia, kokea
tuntea
tuoda esille ja todistaa
näkemättömille paljastaa
ja osoittaa todeksi se
mikä tuttua on vain sisäiselle.
Mahdoton - on mahdoton
mutta tulevissa toivo on
ja paljastuuhan kaikki aikanaan
sen itse kukin tavoittaa… ja huokaa:
-Oi, oisinpa muistanut tämän
toisin oisin elänyt elämän.
Vaan, lakinsa kaikella
auringon alla
lakinsa kaikkialla.
Ja jos vaik' turhalta
näyttäis elomme tää
se tarkoitusta suurta ain täyttää.
#
-Jäädään siis odottamaan, mitä matka Narrille viel paljastaa, ... mutta kovin hän oudoissa maissa matkustaa.
#
Narrin näköala
kehitykselle
Kertoja:
-Noh, mitäs tuumit sinä Narri. Onko aihe vaikea? Kun puhutaan
terveydestä ja ravinnosta.
-Minä katson jo kaukana
näkyvien takana.
Se on toinen ulottuma
ja siellä näkyy tuleva - ja myös oleva
ja minne kaikkeen ollaan matkalla.
Tuokin asia
ruoka- ja ravintopolitiikka
terveys ja sairaus
- mikä kaiken on tavoitteena.
Ei tietenkään aina
tahallinen
vaik ohjaavatkin kaikkea suuret aivot - ja raha.
Mut' rahankin vallan takana on
aivot ankarat
vaan, aivoin ankarienkin takana
on suuri suunnitelma.
Ei yksin ihminen aivoineen
vaik kuinka olisivat ne kehittyneen
… kädessä, kuin pihdeissä ovat myös ne
hallinnassa suuruudelle.
Siks' onkin asia ajalliselle
vaikea havaita
kun kaikki kuitenkin eteenpäin vie kokonaisuutta.
Hyvät ja pahat jo Erakko
kuvasi
kanssani hetken asioita tutkiskeli.
Mutta, minä näen etäämmäs
- se minun osani on
olen jo kuin olematon
vaik jalkani viel molemmissa laivoissa on;
näkyväisen merillä
ja näkyväisen yllä. merillä ylemmillä.
Tuos' taulussa se hyvin kuvattuna.
(piiras.com - Laivat)
"Kehitys kehittyy"
vaik' tuossa sanonnassa ei ole mitään uutta
vaan, uutta lie on sen oikea ymmärrys, ja kysymys:
Miten!
Ja millaista tietä!
Sit' ei vielä ihminen tiedä.
Ja millaisin kustannuksin.
Millaisin hinnoin ja seurauksin.
Millaisin vaaroin ja onnettomuuksin
se tie eteenpäin vie.
Kehityksen hinta on suuri
ja ihmiskunta on sen kehityksen juuri ja voima.
Mut' kehityksen lasku on roima.
Mutta, tietä on käytävä
kustannuksista välittämättä
ihmishengistä piittaamatta
ja vaivoista, sairauksista huolimatta
sillä, kaikella tarkoituksensa taivaan alla
näkyvällä ulottumalla.
Mut' lohduttakoon
näkyväistä se
ett' kaikki rakentaa tietä kauneudelle
lopulliselle hyvälle tulokselle
ja terveydelle, mi sen päässä vast on.
Sen löytäminen muulla tavoin on mahdoton.
Ja nyt, se salaisuus suuri
jonka edessä kuin korkea muuri:
Mitä tehdä ajalliselle pahalle?
Mitä sanoa rahalle ja rahan vallalle?
Miten rakentaa ajassa tietä terveydelle
sillä, vaikutuksensa silläkin on tulevalle suunnalle
ja tulevaisuudelle?
Ei voi vain heittäytyä
ajatukselle, että: -Antaa olla vaan,
maailma menee omaansa rataa.
Sillä, jokainen teko, sana
arvokas
joka neuvo, ohjaus
vaivasta pelastus
jokainen sana syöpynyt
suunnan, kehityksen, pysäytys
jokainen ihmisen pysäytys huonosta ja vaarallisesta pois…
-Oi kuinka ihanaa terveellisempi elämä olla vois!
Vaan, kaikella paikkansa;
"pelastuneella"
ja laskun maksaneella.
Paikkansa on vaivansa
kantajalla
kehityksen hinnan maksajalla.
Sillä, arvokasta lie on myös
kärsivän tie
mi eteenpäin vie hoitoja ja apuja
nekin niin arvokkaita ja auttavia..
-Oi, miten elämä
näkyvässä
ei ole ollenkaan niin mustavalkoista.
Mutta, lopputulos on kaunista.
Se aina muista!
Paluu
keittiöön >
#
30.10.2017
Narri on matkannut jo kauas täältä
matka jatkunut ja paljon tapahtunut
- ja uusia eteen tuonut.
Hyppää tästä mukaan >> Tulevan heijastumia